Be where you are; otherwise you will miss your life

Buddhan viisauksia. Mä oon ollu täs pari päivää tosi nostalgisel tuulel koska löysin mun tietokoneen uumenista jotai vanhoi kuvii. Etenki kesä '10 tuntuu näin jälkikäteen niin paljon paremmalta ku miltä se sillon tuntu. Oon eläny upeita hetkiä ja kaduttaa vietävästi etten osannu ottaa kaikkea iloa irti vaan parin pikkuseikan takia! Onneks mun ympärillä on ollu niin ihania ihmisiä jotka on kuvannu kaikkea :D Mun Salaiset Kansiot sisältää niin paljon tilanteita jotka olin unohtanu tai pitäny sillon merkityksettöminä. Taisin vuoden alussa sanoa itelleni et mä en tee uudenvuodenlupauksia vaan uudenvuodentoiveita, mut nyt jälkikäteen voisin tehä uudenvuodenlupauksen: Tästä lähtien nautin aina elämän tähtihetkistä, vaikka olo olis kuinka paska - ehin murehtia asioita muina aikoina, mut silloin kun on aika elää, eletään täysillä mukana.

Mun Nollausbileet jäi loppujen lopuks siihen et hankin ranteeseen leiman ja sain sinisen naamion. Alun perin tarkoitus oli palata myöhemmin illalla mut olinki yllättäen niin väsyny et päätin suosiolla lähteä kotiin. Roope, Anni ja muut jonkun niiden kaverin luona etkoilla olleet meni Monkeyyn vast yhentoista aikoihin enkä jaksanu venailla tuntia itekseni, eikä Heikkikään sit jaksanu lähteä kuskiksi (lähinnä bensarahojen puutteen takia) et pääsisin poikien peli-iltaan, joten kun V-V ei ilmoittanut mitään bussireiteistä, mä jätin menemättä niiden mukaan.

Meil olikin tosi hauska tyttöjenilta Britan ja meiän koulus olevan brasilialaisen vaihto-oppilaan Kyaran kanssa. Antonia sentään olin nähny lyhytelokuvan yhteydessä kahdesta alkaen, mut kameran surkea akku lopetti meiän kuvaukset ennen aikojaan. Kappella törmäilin jatkuvasti tuttuihin; tuskin olin päässy eroon Aleksista ja Atesta ku Katariina käveli vastaan ja vei mut tutun porukan luo vaihtaa kuulumisii. Siin meni niin kauan et Roope ehti tulla keskustaan joten annoin sille Annin Abibile-lipun ja hän saatto mut puolimatkaa Britalle :) Chillailtiin sen luona jonkin aikaa ja venattiin Kyaraa jonka host-äiti oli pistäny siivoamaan koko talon... Jossain vaihees suunniteltiin jo ruuan tekemistä mut päädyinki juttelee (ekaa kertaa xD) iskän kaa Facessa, joten se lupautu hakee meiät meille syömään. Oon aika otettu vieläkin, se harvoin viittii/ehtii lähteä erikseen viemään tai hakemaan jotakuta! Hämmentävää kyllä, mut sit se jopa kuskas meiät takasin Britalle! Kyaraki onnistu ilmaantumaan paikalle täsmälleen samaan aikaan kun me päästiin perille :)

Mun normi bussireitti kulkee Eerikinkatua ja oon aina kattonu siinä matkan varrella Galaxie Centeriä :)) Nyt vihdoinki pääsin sinne! Meil oli hieno parituntinen puoleyön aikaan kun pelattiin biljardia :D Mä en ollu koskaan aikasemmin kokeillu kunnolla (hämärien muistikuvien mukaan kokeilin sitä partiotapaamisessa vitosluokalla mut en voi sanoa varmaksi..). Aluks mul meni tooooosi huonosti mut kyl se siitä alko sujua! Pitää ehdottomasti mennä tonne toistekin.

Tätä kutsutaan taidokkaaksi pelaamiseksi!

Olen hämyisä.

Kiitos tytöille mahtavasta illasta! <3

Tänää (okei,okei, eilen) heräsin hyvin aikaisin ja menin yöllisistä pirskeistä selvinneen Aleksin kanssa aamupalalle :D Törmäsin sitä odotellessa Patrikiin kauppatorilla, pitkästä aikaa! Ei olla nähty sen jälkeen kun hän lähti armeijaan, joten oli tosi kiva sattuma :) Pyörittiin sitten pari tuntia kolmisin Kauppahallissa ja Kävelykadulla metsästämässä ruokaa niinkuin kukin parhaiten taisi. Välissä kävin kotona (tappamassa aikaa eli suoraan sanottuna vaan dataamassa...) ennenku suunnistin Vuotis-miittiin. Oli taas kerran ihana nähdä noita otuksia ja yhtä uuttakin <3 Sieltä lähdin sitten salille iskän kanssa. Jollain tapaa mukavaa päästä treenaamaan kun oon viimepäivät vaan istunu ja mässyttäny suklaata. Nyt alkaa kunnon treenikausi! Kotona sitte syötiin ennenkun lähdin taas liikkeelle. Iskä meni pikkusisarusten kanssa leffaan (mä en halunnu, koska 3D - ne lasit häiritsee jatkuvasti ja pilaa elokuvanautinnon!) joten mut heitettiin siksi aikaa Britalle (ömmm en suinkaan ravaa siellä jatkuvasti, en). Oikeastaan halusin vaan nää biljardi-illan kuvat jotka oli hänen kamerassa mut jäin sit venaa niin et pääsin autokyydillä takaisin. :p

Nyt nukkumaan > jotenki kummasti tän blogin kirjoittamisessa menee aina ties kuinka kauan. Öitä!!

Catch me if you can!

Ylppärit ohi, vihdoinkin!

Mä aion mennä tänään nollausbileisiin mut en varmaan tuu nollaamaan aivoja aivan täysin ku olis suunnitelmissa mennä viel sen jälkeen "jatkoille". Eikä oikeen ole rahaakaan. Pojat kutsu mut peli-iltaan jonneki huitsin nevadaan mut saa nähdä jaksanks raahautuu sinne yksin, mä en varmaa osaa mennä sinne itekseni :/ Voisin tietty missata abibileet mut meen mieluummin sinne. Sitä ennen pitäis viel  hoitaa pois alta tän päivän lyhytelokuvan kuvaukset, käydä Turussa olevien vaihtarien & Britan kaa pelaamas biljardii, sopii ruotsinopettajan kaa yhest kurssisuorituksesta ja hoitaa loppuun tää hiusten värjäys. En jaksanu enää kattoo tota mun kamalaa juurikasvuu ni toivottavasti tää nyt sit toimii edes vähän tasoittavasti ku toi väri ei ole kovin vahvaa...

Eilenki olin melkeen koko päivän liikkeessä, mut ehin sentään lukee mun seuraamia blogeja :) Oon alottanu kolme blogia ennen tätä (ekan muistaakseni -08 syksyl) mut oon seurannu samoja blogeja monta vuotta. Useimmat niistä on mun kavereiden tai nettituttujen, mut sit siit blogilistalt löytyy kans mun seuraamien blogien kautta löytyneitä blogeja. Joidenki ihmisten kohdalla mussa on pientä stalkkaajan vikaa mut suurimmaks osaks luen niit siks et on kiva tietää kavereiden kuulumisia ja kuulla niiden mielipiteitä, koska lähes kaikki on sellasia joiden kaa en ole tekemisissä joka viikko. Ihmisillä on tosi eri tyylejä kirjottaa blogiaan - mulla tää on aika konkreettista selittämistä mitä elämässä tapahtuu, mut kuulemma edes joidenki mielestä kirjotan mielenkiintosesti :D

Tänä iltana Turku räjähtää. Taas vaihteeksi!

Vähän niin kuin Siili.

Hei, nosta tanssija jalkaa, tästä kevät voi alkaa!

                    Jalaton koira :D

Huh. Oikein superlaiskotuspäivä! Huomenna mun osalta vikat ylioppilaskirjotukset (psyka) enkä mä voi väittää et olisin lukenu kauheesti... Viime viikko oli aivan hirveä - ylppärit osu joka toiselle päivälle ja mä olin valmis hermoromahdukseen siit unenpuutteesta. Stressi ei sovi mulle, nukun niin älyttömän vähän ja huonosti. Viikonloppu oli onneks ihanan rento joten sain vähän ajatuksia koottua ja nukuttua. Äiti kävi pikavisiitillä Helsingissä isoäidin luona ja iskä lähti (taas!!) työmatkalle Ranskaan. On tää niin väärin! Jos mä en olis kirjottamas psykaa ni iskä olis ottanu mut mukaan! Mul on aivan tajuttoman ikävä Ranskaan. Wendy lainas jokunen kuukaus sitte mulle pari leffaa (I Killed My Mother ja Heartbeat) mut en heti ehtiny kattoo niitä. Sillon ku otin ne vastaan en yhtään tienny millasii ne on, joten päädyin kattoo ne enkunkielisil tekstityksil (jos sitä vähä oppis kirjotuksii varten...). Ne oliki ranskankielisii! Taisin puolet ajasta vaan kuunnella ja unohdin vähän välii lukee tekstitykset :D Pakko alkaa säästää sitä rahaa ihan tosissaan et pääsen reissaamaan kesällä!

Suomen kevät: järkyttävä raekuuro, jonka jälkeen lämmin auringonpaiste <3
Noi pilvet oli vielä hienomman näköisiä ku miltä kuvassa näyttää...

Tänä aamuna oli kyl aivan mieletön fiilis. Mun kevät alkaa virallisesti siitä päivästä, kun mä ekan kerran herään aamulla siihen et aurinko paistaa mun huoneeseen sälekaihtimien raosta. Mun huone on ihan autokatoksen ja varaston vieressä, joten tää on tosi varjossa eikä aurinko oikeestaan koskaan kunnol paista tänne. Talvisin se ei kunnol edes nouse (ja jos saaki sinniteltyy metsän yläpuolelle ni näkyy vaan toiselle puolelle taloa) ja kesällä aurinko on siirtyny jo "sen tietyn kohdan" yli missä metsä tai talot ei ole esteenä vaan näkyy lähes pelkkää peltoa. Mut nyt ku aurinko on siirtyny sopivasti pohjoiseen päin ni kaistale sitä osuu auringon noustessa mun huoneen nurkkaan ja saa koko huoneen kylpee oranssissa hehkussa. Maailman paras tapa herätä <3

Mun heikon stressinsietokyvyn takia oon kehitelly muutamia stressinpoistokeinoja. Ehdoton ykkönen on SHOPPAILU. Paha juttu ku ottaa huomioon et pitäis säästää sitä rahaa mut... Minkä mahtaa. Oltiin yks päivä (olisko ollu heti maanantaina olleiden äikän kirjotusten jälkeen?) Britan kanssa lähdetty koululta kotiin päin kun kävelykadulla bongasin uuden kenkäliikkeen. Painuin salamana sisään kattelemaan jos näkisin jotain kivaa - mun korkkarit on hajoo käsiin jalkoihin ku eteisessä on pidetty laskettelumonoja sun muuta - ja näinki heti yhet ihanat^^ :3 Mul ei kuitenkaa ollu rahaa mukana, joten varasin ne. Siel oli huippukiva alennus (jos ostaa 2 kengät saa toisista 50% alennusta ja jos ostaa 3 kengät saa halvimmat kaupan päälle) eli kun tulin tiistaina ostaa ne, oli aivan pakko katella jos löytäis muutakin :) No löysinhän minä!

Noi ylimmät löysin ekana mut itseasiassa mitä menin etsimään löysin viimeisenä :D Vihreet feikki-converset halusin oikeastaan jo viime kesänä mut eipä tullut silloin ostettua. Oon kuitenki tosi iloinen kaikista löydöistä!

Äidin yritys kasvattaa oksia maljakossa... Pahus! Ja minä, iskä ja sisko kun oltiin ihan varmoja ettei lehtiä tuu!

Stressinpoistokeino numero kaksi on suklaa. <3 Äiti osti pari suklaalevyä mulle ja siskolle ylioppilaskirjotuseväiksi. Riittääkö tilannetta kuvaamaan se et mä anastin niistä 3/4? Tummaa suklaata säästyi ihan kiitettävästi viimiseenki koitokseen mutta... näinä välipäivinä se on jostain kumman syystä huvennu uhkaavasti. Onneks mul on vaan neljät kirjotukset eikä tyylii seittemät tai muuten lihoisin niin paljon et vyöryisin vikast kokeest ulos isona pallona. Tänki mussutuksen jälkeen täytyy alottaa armoton kesäkuntoon treenaus! No oikeastaan mun sisällä on jo useamman viikon kuplinu malttamattomuus lentää asfalttiteitä pitkin vaikka ne on ollu jäässä... :)

Viikko sitten.

Tänään.

Ihanaaaaaa!! Pellolla on jo paljaita laikkuja =) Indykin nauttii. Raukkaparalla on vähän toinen silmä rähminy pari päivää, se on ehkä oksien seassa juosessaan osunu johonki. Ainaki sillä on mahanalunen välil haavoilla näiden ryntäilyjen takia :D Eiköhän se siitä ajan kanssa mene ohi.

Pörhh. :3

We All need Somebody.

Viimeaikoina oon huomannu itessäni ajoittaista hellyydenkipeyttä. Halipula<3<3 En tiedä mistä se johtuu - ehkä se on tää kevät, ehkä siks etten oo pitkää aikaa ollu kunnol ihmisten kaa tai ehkä aika on tehny tehtävänsä ja hionu terävät, kipeät kulmat elämästä eikä ne satu enää niin paljon. Oon kummiski alkanu taas kutsua kavereita hellittelynimillä ja halailla enemmän ja hypellä ympäriinsä.

Tänää olin koululla suunnittelemassa Antonin lyhytelokuvaa jonka se tekee yhel kuviskurssilla. Ite oon siinä joku näyttelijä mut en tarkalleen tiiä millanen mun roolihahmon olis tarkotus olla :p Tapasin Britan matkanvarrella ja sovittii et nähdään kirjastossa sit ku meiän kokous on ohi. Oli tosi kiva viettää hetki rennosti ja jutella kaikenlaista. Tapasin kans meiän koulun vaihtareita vaikka en niitä kovin hyvin tunnekaan, on vaan tullu nähtyy joillaki kursseilla ja yks on kans mukana siin lyhytelokuvaprojektissa :)

Maaliskuun kevät

Vuosikampa, osa 6. Kyllä ne lumet tästä vähitellen alkaa sulaa!

... ja pitkä tie on kevyt kaksin kulkea

MUUMIPOSTAUS!

Tavaramarkkinat - Kevät


Valokuvatorstain viimeisimmässä haasteessa on inspiraation lähteenä ylläoleva kappale. Kevätrakkautta ilmassa, sitä sanotaan. Sattumoisin aiheesta oli puhetta kans tän aamun Muumijaksossa 50. Vedenneito (toi linkki toimii 31 päivää). Pienenä tykkäsin Niiskuneidistä ja Nipsusta, mut nykyään tykkään eniten Pikku-Myystä ja Muumipeikosta. :D Ne on niin sympaattisia! <3

Sen jälkeen ku Muumit alko taas alusta, en nähny ekoi 15. jaksoo, mut nyt ku tarkistin ne tost listast ni oon nähny ne kaikki joskus. Roope sanoi et sillä on ladattuna kaikki muumijaksot ni voin ehkä ryövätä ne siltä ja kattoo putkeen ;) Fiilis on ihan eri ku silloin kun jaksoja kattoo hajanaisesti. Sitä paitsi mä en ole vielä nähny kaikkia! Kurkin vähän tolta listalta mut koska en haluu spoilaantuu, en osaa sanoa mitä jaksoja en oo nähny. Noi kolme jaksoa joita ei näytetä Suomessa oon kattonu netistä.
Muumeissa kivointa on se tunne "paluu lapsuuteen". Siihen kyl kuuluu aika erottamattomasti VHS ja aina joskus ilmaantuvat särinät ja lumisaderaidat, mut meiän videonauhuri ei enää nauhoita. Onneks siit voi sentään kattoo videoita! Jossain vaihees on pakko siirtyy nykyajan laitteisiin... Mun perinteenä on kattoo vanhoi muumijaksoi ja Disneyn piirrettyjä aina ku oon kipee ja kovassa kuumeessa. Muulloin siihen ei oikeen ole tarpeeks aikaa (paitsi ylppäreiden jälkeen).

Toinen juttu mikä Muumeissa kiehtoo on se et vaikka niitä on kattonu monta vuotta, niistä löytää aina jotain uutta. En ole nähny kaikkia jaksoja ja jotku oon nähny vaan kerran tai kaks niin nuorena etten muista enää mitään. Lisäks pienenä ei tajunnu kaikkii juttui tai ymmärtäny mitä joillaki viittauksil tarkotettiin. Ja musta tuntuu etten edes kuullu kaikkii repliikkejä, mikä voi kyl johtuu siitä et mummolassa katottiin serkkujen ja sisarusten kaa Muumeja aina ekaks aamulla ku oli hädin tuskin heränny ja viimiseks illalla ku oli jo nukahtamaisillaan...

Pikku-Myy: "Että joku voi olla niin typerä!"
Nipsu: "Miten niin?"
Pikku-Myy: "Katso Muumipeikkoa ja Niiskuneitiä! Ja heidän pitäisi olla järkeviä olentoja."
Nipsu: "Rakkaus.. tyhmentää."
Pikku-Myy: "Juu."
Nipsu: "Jonain päivänä sinäkin rakastut."
Pikku-Myy: "Mm. En ihan pian. Sopivaa kohdetta ei ole helppo löytää. Niiskua kiinnostaa vain keksinnöt ja Hemuli on ihan liian vanha. Poliisimestari menettelisi, mutta hän on.. öö.. pihkassa Mymmeliin. Nuuskamuikkunen ei pölise liikoja, mutta hän ei suostu." (tyypillinen Nuuskamuikkunen :'D) "Ei jää muita kuin..."
Nipsu: "Niin, kuka?"
Pikku-Myy: "Eräs vähemmän hohdokas tyyppi."
Nipsu: "Mitä tarkoitat?"
Pikku-Myy: "Minä en siedä lääppimistä, mutta minä tahdon paljon lahjoja."
Nipsu: "Lahjoja? Hahahhahahhaaa! Minä en rupea kosiskelemaan ketään enkä lahjoittamaan kukkia tai suklaarasioita. Minä popsin suklaat itse."
Pikku-Myy: "Niin tietysti."

----

Muumipeikko: "Höh? Minne Nipsu lähti?"
Pikku-Myy: "Pois! Jotta unohtaisi rakkautensa minuun."

----

Pikku-Myy: "Minä en nähnyt vedenneitoa!"
Nuuskamuikkunen: "Äh. Luulen, että vain miehet näkevät tuon harhakuvan."
Pikku-Myy: "Rakkaus on tylsää, mutta että joku rakastuu harhakuvaan! Yäk!"
Nuuskamuikkunen: "No jaa. Minä taidan painua kalaan."

Maaliskuun puolella

Vuosikampa, osa 5. Kevätaurinko alkaa sulattaa lumia. :)

Not girl, not yet a woman

Mun piti kirjottaa tästä jo ennen talvilomaa, mut en sit ehtinykää. 16.2. oli tosiaan Penkkarit eli abien penkinpainajaispäivä. TJ 0. Enää ei ole jäljellä sitäkään, nyt mennään jo miinuslukuihin kohti ylppäreitä. Mä en harmi kyllä muistanu ottaa kameraa mukaan penkkareihin, joten tyydyn piristämään postausta taas netistä revityillä kuvilla + niillä mitä oon saanu Katjan äidiltä. Meiän koulu on aivan paras! Kaikki abit on niin ihania ja opettajat ja rehtori ja vitsi musta tuntuu et tuun ikävöimään muutakin ku pelkkiä Pertsan matikantunteja (joo, niitä ikävöin jo matikan kirjotusten jälkeen, sen miehen huumorilla varustetut tunnit on mahtavinta ikinä!). Meiän abien tunnelma oli todella korkealla ja pistettiin koulussa paikat oikeen kunnolla sekaisin jo edellisenä iltana. Kiitos meidän aivan ihanalle rehtorille jonka ansiosta näistä penkkareista ei tullu samanlaista luihua meninkiä ku viime vuonna! Saatiin tuoda leikkiaseita, maalata huulipunilla ja sitoa jesarilla/nippusiteillä/elmukelmulla ihmisiä yhteen ja kiinni oviin ja kaiteisiin  - opettajilla oli hauskaa kulkea pitkin koulua sakset kädessä vapauttamassa onnettomia (tai vähemmän onnettomia; monet oikeen kerjäsi tulla sidotuiksi) ykkösiä. Kakkoset (paitsi Britta ja joku toinen vähemmän fiksu) pysyi viisaasti kaukana koulusta ja säilytti naamansa kunnossa illan wanhojentansseihin.

Toinen parannus viimevuoteen oli sää. Mä ite en olis voinu kuvitellakaan parempaa: oli pikkupakkanen, ehkä -5 ja aurinko paistoi ja lunta oli maassa. Meiän koulun teema oli Sankarit vs. Pahikset, mikä liippas läheltä Norssin Supersankarit-teemaa mut oli muuten loistava. Mä keksin itelleni täydellisen hahmon (josta tosin kiitos kuuluu niille lukemattomille höhlille jotka on kutsunu mua vuosien varrella hobitiks): Frodo Reppuli. Laitan joskus kuvan, kuhan Sanna jaksaa siirtää kuvat kamerasta koneelle. Hahmovalintaan vaikutti kans se et edellisjouluna Sanna oli antanu mulle Frodon Piikkiä muistuttavan miekan. Myöhemmin se sit löys mulle toimivan haltiaviitan johon en tosin ikinä onnistunu hankkimaan lehden muotosta rintaneulaa (mikä on ihan hyväki, koska kaiken huiskeen keskellä mun hiusneulakorvike meni rikki).

Meiän rekassa oli aivan parhaat lakanat! :))

Toinen on väännös siit Leijonakuningas-kuvasta jonka linkkasin vähän aikaa sitten ja toinen on väännös Putouksen sketsihahmokisan Jani-Petterin vakiosanonnasta :D (ja joku pukeutuki Jani-Petteriks)

Muiden rekkojen tekstejä (alin "Ankkurit ylös!" on merilinjan johon mä en sit menny ku en enää koe kuuluvani siihen :p):

Aika hauska palata tällee jälkeenpäin penkkaritunnelmiin. Jotku oli videoinu meiän penkkariajeluita ja laittanu YouTubeen :D Täs näkyy kolme ekaa  meiän viidestä rekasta ja tos tokas videos se eka on TSYKin rekka :p

Yllättävän nopeesti ajelut oli ohitse ja me palattiin koululle siivoamaan. Näky oli räjähdysmäinen, ihanku pyörremyrsky olis kulkenu koulun läpi ja kaikkialla oli tyhjää ja hiljaista ykkösten päästyä koulusta. Noin 200 abin kanssa siivoaminen oli kuitenki hetkessä tehty!

Ja meiän päivähän oli vasta alussa... ;)

Abiristeilyllä oli hauskaa :) Ei niin upeeta ku wanhojenristeilyllä mut sitä iltaa onki vaikea voittaa. Isot tytöt ja pojat anto laivan raikuu Frontside Ollien tahtiin (en tiiä pitäiskö sitä kuvailla surkeeks vai hervottoman hauskaks mut niin siinä vaan kävi...) ja mä tanssin synttärikruunu päässä ja annoin Roopen tarjoo mulle juomat (se vähä mitä ollenkaan join) eikä mun ja Sannan kohtalo ollukaan niin karmea ku epäiltiin; meil oli tosi hauskaa poikien hytissä ja Jape, Atte, Teemu ja Hele tarjos hyvin viihdettä sillä välin ku Roope oli muualla! Mun synttäripäivän vaihde meni tosi erilaisella tyylillä kuin yleensä, mut kai sitä pitää kokeilla kaikkea :p

Mun synttäreitä vietettiin perheen kesken jo edellisenä viikonloppuna, koska kun mä tulin kotiin risteilyn jälkeen, porukat oli jo lähteny Alpeille laskettelemaan. Tai, no, teknisesti ottaen niiden lento myöhästyi jtn 12h eli ne oli jumittanu koko päivän pk-seudulla. En siis nähny sinä päivänä muita ku systeriä, joka lähti aikasin seuraavana aamuna sen omalle risteilylle/abimatkalle Tallinnaan pariks päiväks. Sain siltä synttärilahjaks hajuveden. Väri sopii hienosti mun synttärikorttiin ja orkideaan jotka sain vanhemmilta ;) Tosi moni murunen onnitteli mua, ja Katariina, Hannes ja Anni linkitti hauskoi juttui FB-seinälle :D

On se aika nätti :3

Edelleen toi orkidea näyttää olevan hengissä. Oon vieläki vähä epäileväinen et miten kauan se selvii... (joku onneton yritys vihjata et mun pitäis alkaa vastuulliseks aikuiseks?) Mä en osaa ajatella et oon jo 20. En tunne itteäni millään tavalla vanhaksi ja fiksuksi ja kokeneeksi ja maailmaanähneeksi (ja silti täs on vääjäämätön alamäki edessä; eiks sitä niin sanota et tuoreena ylioppilaana sitä on fiksuimmillaan? mitenköhän juttu menee sit amisten kaa..). Mä oon vaan mä :D Nuori ja villi ja vapaa ja vailla huolia! (no pyh, jotku ylppärit..)

TSYKin abihuppari. Kuvassa toi ruskee väri näyttää ihan kauhtuneelta, oikeesti se on paljon pehmeämpi.

Otin kans mustat housut mut en jaksanu ottaa kuvaa, niissä lukee vaan pystyrivissä TSYK 2012.

"Never ever grow up!" - Peter Pan