lauantai 1. joulukuuta 2012

Sokerijuurikas ympäripäissään

On olemassa päiviä, kun mä kiroan sitä etten osaa luovuttaa, sitä että mä taistelen vaikka olisin jo hävinny, sitä etten anna periksi vain itsepäisyyttäni vaan jatkan ja jatkan kunnes oon täysin rikki - tai kunnes tapahtuu ihme, häviö kääntyy voitoksi, saan tahtoni läpi vastoin kaikkia todennäköisyyksiä. Näistä voitoista ei osaa iloita, osaa vain olla ehkä kiitollinen ja helpottunut. Ja käy kummin päin tahansa, sitä tekee aina samat virheet vaikka ei haluaisi. Lupasin itselleni kerran, että tämä on viimeinen kerta. En ole enää tyhmä, olen himpun verran itsekkäämpi ja opettelen koska on aika tunnustaa tappionsa. Miksi ihmeessä pitää aina odottaa seuraavaan kertaan jotta lunastaa lupauksen? Miksi sitä ei voi tehdä heti, sillä hetkellä? Niinpä, sitähän mullekin sanottiin ja jälkeenpäin mietin että miksi tosiaan... kunnes tänään löysin syyn siihen. Viisi minuuttia olen maailmankaikkeuden onnellisin olento, mieleni on maailman katolla ja nauran puhdasta onnea, en muista minkään ikinä muuttuneen ja päivät, viikot, kuukaudet, vuodet pyyhkiytyvät mielestä. Jos hetken mietinkin kaiken olleen turhaa, niin en enää. Ikinä. On olemassa asioita, jotka ovat minkä tahansa arvoisia, ja hetkiä, jotka ovat vielä parempia kuin ikävässään muistikaan. Miten sellainen voi edes olla mahdollista?


Jalkapohjiin tarttuu tikkuja lattialaudoista. Sienet kohoavat maasta. Sirius kasvaa aikuiseksi. Blondit hämäävät kanssaeläjiään tekeytymällä bruneteiksi piiloblondeiksi. Rotat muuttuvat Oraviksi. Tirpat lentävät ulkomaille ja tappajaoravat vaanivat viattomia. Kannibaalipulut lähtevät pimeän turvin maanalaisista katakombeista ja iskevät karkailevien kananpalojen kimppuun. Lapset hyökkäävät sotaisasti miekoin ja pyssyin, suojukset väärin päin. Life goes on.


Vertauskuvallisuus on hieno asia, inside-jutut vielä parempia. Ymmärränkö itsekään viiden vuoden päästä? Tänään oli hieno päivä, Suomessa ollaan eri mieltä. Viimeinen päivä marraskuuta tuli ja meni, Nano ei edistynyt tuumaakaan kahteen viikkoon. Yksinkertaisena syynä rakas suosikkitv-sarjani Sherlock, johon olen addiktoitunut pahemman kerran. Seuraavaksi siis tiedossa uusi fanfiction-valloitus.<3