HEI ON SYKSY!
Onhan se toki ollu jo hyvän aikaa mut nyt se tuntuu jo oikein kunnolla. Uudistin vähän blogin ulkoasua sen kunniaksi, alkoi jo vanha kyllästyttää vaikka se kiva olikin. Tai en tiedä teistä mut mä tykkäsin siitä. Mulla on takana aivan m a h t a v a viikonloppu! Aivan mieletöntä. Elli järjesti Parkanoon Harry Potter -larpin ja hyvin spontaanista mielijohteesta menin ilmoittautuu vaikka en ikinä ole larpannut. Larp eli live-roolipeli oli tässä tapauksessa hyvin kevytmielinen ficci-cossaus-näyttelemis-juonittelu-combo (tältä se ainakin itestä tuntu) jossa puolet pelaajista komennutettiin ja luihuiset oli pihalla ku lumiukot - ja silti me kuulemma onnistuttiin antaa se vaikutelma et oltiin ainoita jotka oikeesti ties yhtään mistään mitään!
Mun on mahdotonta kertoa mitä siellä oikeen tapahtui, mut menin perjantai-iltana vetää kaks palaa kofeiinisuklaata jotta jaksoin pysyy hereillä ja lopputuloksena menin nukkuu viiden jälkeen (kaikki muut meni tyylii viimeistää yheltä) voidakseni herätä seittemältä ja olla edelleen sen vaikutuksen alaisena. Adrenaliinitaso on ollu niin ylhäällä koko viikonlopun etten todellakaan olis tarvinnu sitä! Olemattomista yöunista huolimatta mul ei ollu seuraavana yönä mitään ongelmii pysyy hereil puol viiteen asti yöllä. Nukuttiin muutama tunti ja tänään kolmelta mun keho sano olevansa univalmis. Ei toivoakaan et lähtisin ajelee porukoille täs kunnossa...
Yritän valvoo viel tunnin ilman et venyy kahteen, saisinpahan unirytmin normaaliks ja pääsisin aikasin nukkumaan. Hyvin zombi olo, oon vaan pohdiskellu miten tää larppi vaikutti muhun. Oon ollu viimeaikoina hyvin epäsosiaalinen ja ku menin tonne olin melko varma et mun pää räjähtää siit sosiaalisuuden määrästä, mut ei. Ihmiset oli aivan ihania kullannuppuja, sain kettuilla kenelle halusin, kirota rohkelikkoja ja komennuttaa puuskupuheja, etuilin ruokajonossa vaan koska hei luihuinen, pidin huolta et hoidin oman osuuteni meiän makuusalin sotkemisessa ja tietääkseni en edes hukannu yhtään mitään! Joskus on todella mahtavaa olla joku muu. <33
Tottakai mä korpinkyntenä koin varsinki alkuun todella suurta vastenmielisyyttä ja epämukavuutta ja tunsin oloni niin vääräksi, mut ei luihuisena olo ole yhtään hullumpaa. Mun hame oli sentään vähän pidempi ku just ja just vesirajan peittävä mut IN-game kaikki oli viimeisen päälle laittautuneita ja nukku seksikkäissä yöpaidoissa mustissa satiinilakanoissa. Mitä? Okei, Beauxbatonsin ope sai traumat Pansy & the bitchies -jengistä mut fikkimateriaalia sai _aivan_liikaa. Itsenäni mä oon vähän sellainen et siinä missä Luna Lovekiva hengailee rohkelikkojen kanssa, mäkään en pahemmin viihdy omien tupalaisteni kanssa vaan suurin osa mun kavereista on luihuisia. Mut ei musta itestäni saa luihuista tekemälläkään. En vaan... ei.
No mut back in real life, koulun eliittinä olon jälkeen tuntuu hassulta vetää lökärit ja huppari päälle. Oma huone tuntuu hämmentävältä, on niin paljon tavaraa. Mun sisustustyyli on aika lämmin, enkä voi väittää et sitä vois ikinä (nyt tai tulevaisuudessa) kuvailla sanalla elegantti. Oudoin juttu on kumminki se et mul on tosi monta projektia meneillään. Jotenki nään asiat eri tavalla, mul olis niin monta asiaa mitkä pitäis hoitaa pois alta eikä siin oikeen auta mikään muu ku tarttua tuumasta toimeen. Jonkin sortin identiteettikriisi ehti iskeä muhun enkä nää muuta mahollisuutta ku korjata mun surkeeta asennetta. Tänään ei enää mitää, ens viikoksi Turkuun leikkimään au pairia ku porukat on poissa ja pikkusisarukset tarvii babysitteriä. :3 :P
