Winter is coming!

Tänään oli eka aamu kun oli herätessä kylmä.

Peiton alta olisi ollut ikävää kaivautua, jos uni ei olisi keskeytynyt juuri oikeassa kohdassa, ja nyt teekuppi lämmittää huuliani. Pehmoisissa kotiaamuvaatteissa lölliminen on ihan mukavaa vaikka väsyttää. Koulun alkamisen jälkeen ei ole kulunut päivääkään satamatta. Herätessä ilma oli kirkas, kylmä ja kuulas, nyt pilvet ovat jo kerääntyneet ja sää harmaa.

Myrkynvärinen pää ei säikäytä ketään. Pikemmin se osoittautui hyvin kutsuvaksi silitteleville käsille ja pörhöttäville sormille. Ihastuneita ääniä, järkytystä, paljon kehuja. Mietin vähän sopisiko se ollenkaan, mutta jos joku onkin jotain sellaista ajatellut, hän on niellyt sen. Kuulemma omistan myös ihanat jalat. Ensimmäinen kommentti hämmensi, toinen vielä enemmän.

Kouluaamuja

Kaduilla kulkevat ihmiset

ovatt kääriytyneet takkeihin

tai ainakin vetäneet jalkaansa pitkät housut 

eikä aurinkokaan enää loista

yhtä korkealla taivaankannella.

Tuuli viilenee

tuoksuu syksyltä

ja lakastueet lehdet putoilevat

puiden juurelle.

Aikaisia aamuja.

Katselen koululaisten virtoja

ja liityn siihen samaan joukkoon

jota rakennus vetää puoleensa kuin magneetti.

Hämmentyneitä katseita,

arkailevia sanoja,

varovaisia hymyjä.

Tutustuessa löytää itsestään uusia puolia.

Kaikki on uutta

ja samalla vanhaa

niin kuin aina ennenkin.

Toisinaan sitä voi

tuntea itsensä onnekkaaksi.

Tässä joukossa

en ole yhtään outo

tai ainakin he ovat yhtä outoja

ja minä sulaudun joukkoon

kevyesti

mutta silti niin persoonallisesti.

Tälläkään kertaa minä en ole se

jolla on halu tutustua muihin

mutta he haluavat tutustua minuun

ja yllätyn.

Eihän minun pitänyt kerätä ystäviä.

Mutta he valitsivat minut

ja tahtomattakin se imartelee

kun on kiinnostava.

Nyt on elokuu ja minä olen viljaa

Edellisestä postauksesta käviki ilmi et mul on ollu melkoinen kesä! Turku-Tampere-pääkaupunkiseutu -väliä on sahattu tiuhaan tahtiin ja moni varmasti miettii miten mun rahat on riittäny... Noh, aika monta juttua on jääny välistä, kun tili näyttää tyhjää. (Tai kun kalenteri näyttää maksimia, enkä voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan. :( ) Oon oppinu priorisoimaan ja sinnittelemään olemattomilla ruokarahoilla. Kaikki mahdollinen on koettu ja fiilis on ihan hiton mahtava! Onnistujan olo. Syksyn seikkailuissa puhaltaa uudet tuulet. :)

Osittain mun kesätäpinää auttoi viime kesän draivi, osittain taas velvollisuusvapaalta keväältä jäi päälle paha tapa matkustaa kaupungista toiseen milloin minkäkin kaverin tai tapahtuman perässä. Eilen tosiaan alkoi koulu ja vajaan kahden vuoden kuluttua mulla toivottavasti on vaatetusalan artesaanin paperit käsissä. Tavoitteena olis oppia mahdollisimman paljon kaikkea, josta on hyötyä cosplayn, larppauksen, loleilun ja historiallisten tanssien suhteen. Pukuja! Upeita pukuja! <3 Ens viikolla aloitetaan ekat ompelut ja aiheena olis hameen väsääminen. Jos oon nopea, ehdin harjoitella enemmän ja tekee kaks tai hyvällä tuurilla kolmekin hametta. Tähtäisin kuitenki siihen kahteen, koska eka hame tulee kuitenki olemaan opettajan ohjeiden mukainen, mut toisesta haluisin kunnon lolita-hameen. En vielä tiedä miten vaikea sellainen on tehdä, joten haen myös niitä yksinkertaistettuja versioita, mut toi olis kuitenki yks mistä oon haavellu (valehtelematta) jo vuosia.

Huomenna suuntana Tampere (krhm, edellisestä vierailusta on peräti viisi viikkoa enkä ole nähnyt söpötyksiä peräti kahteen viikkoon...) ja tiedossa kahden larpin kokoukset + muuta mukavaa. Stressaa vähän ku olis ties mitä kaikkee hoidettavana, mun kamera ja mahdollisesti myös ulkoinen kovalevy jäivät porukoille ja tarvitsen niitä kipeästi, mut ei mitään mahdollisuuksia hakea niitä ennen ensi viikon viikonloppua. Perkele. Kaikenlaista pientä hoidettavaa... Vaatii vähän totuttelua kun ei voikaan tehdä asioita mihin vuorokaudenaikaan hyvänsä. Ristiriitaisista fiiliksistä huolimatta kaikki on aika jees. :)