Ylläri!

Ikivanhaa asiaa ajalta ennen joulua, mut postaanpa kumminkin kun oli valmiiksi kirjoitettu (pienellä muokkauksella vain). :)) Omat vastaukseni kirjoitin AJAT SITTEN, eli tämän postauksen aikaan viettelen päiviäni hilpeästi Ranskassa!


Hih, mun aupairblogissa oli tänään kiva yllätys! :3 Eveliina murunen oli haastanu mut!

Säännöt ovat seuraavat:

1. Each person tagged must post 10 things about themselves.
2. They must also answer the 10 questions the 'tagger' has set for them.
3. They must create 10 more questions to ask bloggers they have decided to tag.
4. They must then choose 10 bloggers with less than 300 followers and tag them in their post.
5. These lucky bloggers must then be told.


Kymmenen asiaa itsestäni:
1. Rakastan Pariisia.
2. Kun ajattelen kotia, mulla on mielessä serkkupöön kämppä.
3. Haluaisin oppia piirtämään.
4. Keksin yleensä kauheasti kaikkea itelleni, mut oon niin laiska etten saa mitään tehtyä/jätän kaiken kesken.
5. Olen koukussa sokeriin.
6. Olen addiktoitunut Sherlockiin...
7. ...ja yhtä juttua lukuunottamatta mun mielessä ei ole pyöriny mitään muuta kuin Sherlock viimeiseen kahteen ja puoleen viikkoon.
8. Ylianalysoin asioita.
9. Mulla ei ole tänä vuonna suklaajoulukalenteria eikä kuvakalenteria vaan värityskirjajoulukalenteri.
10. En omista salaisuuksia, jos ei oteta lukuun kaikkia maailman salasanoja yms. mitä tässä elämässä tarvitseekaan.


Kymmenen kysymystä:

1. Mitä sinulle kuuluu? - Hyvää! :)

2. Miten vietät joulusi? - Toivottavasti isovanhempieni luona perheen ja sukulaisten kanssa. <3

3. Lempikirjasi? Miksi? - Harry Potter ja Azkabanin vanki. Koska... rakastan fantasiaa ja Pottereissa velhomaailma on luotu ihanan todelliseksi, niistä löytyy ihanaa huumoria ja hauskoja hahmoja. Kolmosen (AV) sain ensimmäiseksi, siinä esitellään Kelmit jotka on mun yhtiä suosikkihahmoja ja kirja on sopivan kevyttä luettavaa (=kukaan ihana hahmo ei kuole eli ei tartte itkeä silmiä päästä).

4. Kahvi vai tee? Vai kenties glögi? - Glögi!

5. Millainen kuva sinulla on itsestäsi? Mistä ominaisuudestasi pidät eniten, mistä vähiten? - Haha, analysointia... :'D Musta tuntuu et oon täynnä ristiriitaisia ominaisuuksia, menis koko elämä jos alkaisin niitä selostaa. Tykkään siitä et oon aidosti kiinnostunu niin monista erilaisista asioista. En tykkää siitä et oon niin toivoton sählä ja meen turhan usein liian pitkälle.

6. Kerro jokin lapsuusmuisto. - Mun eka muisto on päiväkodista, kun me leikittiin ja laulettiin pimeessä vihreillä kankailla koristellussa huoneessa/lavalla Leijonaa mä metsästän.

7. Mikä tekee sinut iloiseksi? Mikä suututtaa? - Mun ihanat ystävät ja aurinko ja lämpö ja uudet kokemukset. Tahallinen tyhmyys/typeryys/idiootti käytös ja muiden loukkaaminen.

8. Millaiset ominaisuudet ovat sinusta tärkeitä ihmisessä? - Huumorintaju, rehellisyys, luotettavuus, avoimuus, suvaitsevaisuus, kohteliaisuus, sosiaalisuus.

9. Mikä on lempijuhlapyhäsi? (Syntymäpäivätkin lasketaan!) - Ystävänpäivä.

10. Mainitse jokin asia, jonka olet aina halunnut toteuttaa, mutta et ole vielä saanut siihen mahdollisuutta. Kerro myös, jos sinulla oli tällainen asia, jonka olet lähiaikoina saanut toteutettua. (bucketlist-tapaan) - Näitä on sata ja yksi... (Sori, piti piruuttani tsekata listasta: 372) Mutta, mutta... Jos mä nyt yhden ajankohtaisen valitsisin niin mä olen aina halunnu käydä Eiffel-tornin huipulla. Eilen Edellispäivänä mä melkein toteutin sen, mut pahus, ei taaskaan!

Kysymykset seuraavalle:

1. Mistä vuodenajasta pidät eniten?
2. Kuinka monessa maassa olet ollut?
3. Mikä on viimeaikoina pyörinyt päässäsi eniten?
4. Montako kertaa olet muuttanut?

5. Mikä on suosikkieläimesi?
6. Jos et saisi valita Suomea, missä maassa asuisit?
7. Kuinka monta astetta ulkona on tällä hetkellä?
8. Mitä harrastat ja/tai haluaisit harrastaa? (myös epäviralliset "harrastukset" lasketaan)
9. Miten vietät pääsiäisen vai vietätkö sitä ollenkaan?
10. Jos saisit 10 000 euroa etkä saisi säästää / sijoittaa niitä, mihin käyttäisit ne?

jaaaa... kymmenen "onnekasta bloggailijaa" ovat seuraavat:
Cia
Anski
annie
Tea
sädetin
onnellinen-onnettomuus
juulia
BR
Nadja
Haltiamieli 

Earth Hour 2013

Ihanaa kynttiläiltaa kaikille! :)

Oon pitkästä aikaa porukoilla käymässä ja vaiks täällä on ne omat vikansa ja ongelmansa jotka ketuttaa, oon ihan sairaan onnellinen. <3 Kävin tänään iskän kaa salilla, kerättiin edellispäivän tähteistä upea illallinen ja sytytettiin talo täyteen kynttilöitä ennenku käytiin saunassa. Systeri soittaa klarinetillaan LotRin tunnaria ja mä en vieläkään halua sytyttää sähkövaloja. Meillä ei ole aiemmin vietetty Earth Houria ja vaikka sain kuulla siitä pari vuotta sitte, olin viel viimevuonnaki ihan hämmentyny et mikä tää nyt on. Jos ei muuta ni ainaki tää innosti mua kuvailemaan. :)

Oli muuten hieman outoa tulla tällä kertaa Turkuun! Soittelin nää perus kaverit läpi ja kaikilla oli jotain ohjelmaa tai ne oli kipeitä ja mä ihmettelin et mitääääää, onks tää totta?! Kerranki tuun käymään. :'D Mut just siks sain viettää niin paljon aikaa porukoitten kaa. <3 Näin kyl Patrikia (vitsi en osaa kirjottaa tota nimee suomalaisittain!) ja Katjaa. Ja nautin joka hetkestä. Ootte ihania muruset!

Huomisaamuna taas pk-seudulle ja töihin, pitäkää oikein kiva loppuviikonloppu!

Ööh, juu, terrrrve... Ompa taas... Hieman jopa nolottaa tällainen hiljaisuus, yhdessä vaiheessa kun olin niin paha blogiaddikti ja nyt en ole lukenu ainoatakaan blogia neljään kuukauteen. Iäisyys! Kirjoittelukin on niin pahasti rempallaan etten edes tiedä mitä tänne naputella. Mutta jooh, jos nyt tilannetta hieman avaisi... Oon nyt VIIMEINKIN melkein saanu itteni kirjoille, näin + kahden ja puolen kuukauden jälkeen! Että siinä kesti. Niin mitätön paperi joka pitäis lähettää ja viime kuun lopussa tipahti postilaatikkoon. Mietin ekan viikon ajan kädet ristissä et mahtaako se käsittely hoitua tämän kuun alussa vai lopussa, mut paha sitä on miettiä kun ei voi tehdä mitään asialle. Loppukuusta ilmeisesti hoidellaan, mut on tässä tähänkin asti menny niin mikäs siinä. Sitten kun vielä sais kämpän siistiksi ja vois pitää jonkinasteiset tupari-synttäri-pippalot turkutyypeille niin olis tosi jees. :)  Menin tossa "hetki sitten" täyttämään vuosia, hups.

Mitä täällä blogimaailmassa on oikein tapahtunu, tuntuu et oon ihan ulkona kaikesta... Postauksia lukiessa fiilikset vaihtelee niin laidasta laitaan.
 Harmistusta - mun Nano ei (perhana!!) taaskaan onnistunu _koska_Sherlock. Ei elämä, ihan tosi, siinäki on kans sellanen addiktio... <3
 Ihmettelyä - miten ulkomailla olo mua muutti? Huomaan et tietyt asiat on korostunu, eikä kaikki ole aina niin positiivista. Mulla on isompi halu pärjätä, olla parempi, varmempi, tietää ja jaksaa ja pystyä enempään.
 Huvittuneisuutta - koska vaikka mun ja telkkarin suhde on yhä edelleen hyvin vaikea, oon tykästyny pariin uuteen tv-sarjaan ja nyt saan taistella itseni kanssa, että mitenköhän oikein niitä jaksoja katson.
 Morkkista - mulla on ihana, hieno kamera, mutta ei energiaa tai inspiraatiota kuvata. Tyhmä minä! Rakastan valokuvausta; miks en tee mitään?!
 Ihastelua - maailma on uskomattoman kaunis. Se kun lunta piiskoo taivaan täydeltä ja facessa joku valittaa hirveästä säästä ja itse kävelee ulkona hymy huulillaan ja takki auki, vain koska se tuntuu hyvältä. Ja ne kirkkaat talvipäivät, kun auringon säteet lankeaa lumelle tai kuu hohtaa taivaalla. Haluan kevään ja sulavan lumen. Aurinko on kauniimpi kuin mitään, minkä oon nähny hyvin, hyvin pitkään aikaan.
 Kaipausta - ootan malttamattomasti kevättä, mut yhtäkkiä haluankin takas joulukuuhun. Ranska-reissun takia en ihan päässy nauttimaan siitä niin paljon ku olisin halunnu.
 Ikävää - niin. Päivän puheenaihe.

Yleisolo on nyt aika pohjamudissa. Olin yks viikonloppu isovanhemmilla ja siinä sitten sukujuhlissa tuli tavattua kaikki serkut ja koirat ja sedät ja tädit ja tosiaan omakin perhe! Jo menomatkalla junassa tuli ihan kauhean ikävä Indyä, pyyhin kyyneleitä varmaan puol matkaa, eikä edelleenkään ole sellanen olo et olis saanu itkettyy tarpeeks. Sitten kun juhlissa kuunteli puheita, tajusin senkin miten vanhoja omat isovanhemmat on, eikä ne välttämättä elä sitä kymmentä vuotta tästä etiäpäin, minkä toivoisin. Jostain mä sen ajatuksen sain, että 90 vuotta on ihan hyvä ikä yhdelle elämälle, eikä sitä enempää voi "odottaa". Todellisuudessa faktahan on, että ihmisiä kuolee kaiken ikäisinä, eikä määrättyä ikää ole olemassakaan. Mut en mä osannu olla pahoillani kun mun isomummi kuoli, koska hänen iässään sitä pysty jo sanomaan, että oli eläny täyden iän.

Tosta viikonlopusta on jo aikaa, mut melkeen joka päivä mietin Indyä. Viimisimmät kaks viikkoa oon pitäny itteni mahdollisimman kiireisenä, mut kaikki palaa mieleen heti kun pysähdyn sekunnikski ja tekis vaan istua kadulle itkemään. Jopa työkaverit kyseli sekä eilen et toissapäivänä et onks kaikki hyvin ja mä vaan vastailin automaattisesti et joo joo. Vast myöhemmin tajusin et hitsi vieköön, kyl asioiden täytyy olla tosi huonosti kun puolituntemattomatkin näkee eron. Ihmisten elämä kääntyy pienesti vinoon kun mä en olekaan oma aurinkoinen itseni.

Sen ajan mitä en ole hillunu töissä tai keskustassa, oon tapaillu ihmisiä ja sukulaisia ja kattonu joka välissä Once upon a timea. Tänään - eiku eilen - sain katottua uusimman jakson (netistä, jenkkiaikataulussa), joten pääsen VIHDOIN juttelee aiheesta kunnolla ilman spoilausvaaraa. :D:D Nyt olis hyvä hetki mennä nukkumaan ja sit aamulla pitkästä aikaa Turkuun!