Näin tehdään muurinpohjalettuja

<33

- Juhannuskuvia ja fantasiakirjallisuutta -

Mumman tekemä taikina maitotölkeissä + oheistarvikkeet ;)

Nälkäinen koira.

Kuten kirjalistan kasvamisesta huomaa, mä oon saanu taas lukemisesta kiinni. Vaikka Potterit tulee aina olee mun lempikirjoja eikä niitä voi ohittaa mikään, oon täysin rakastunu Rick Riordanin kirjoihin. Mua on aina kiehtonu entisaikojen jumaltarustot ja noi iskee suoraan sydämeen. Varsinki antiikin Kreikan jumalat, joista Percy Jackson ja Kivimäen Antiikin taruja lapsille -sarjat kertoo, pitää sisällään niin monta tarinaa ettei niitä ihan heti saa luettua. Haluisin löytää viel muitaki kirjoja samasta aiheesta, etenki yhen kertomuksen maailman vahvimmasta miehestä, joka löi vetoa ettei kukaan sais avattua hänen nyrkkiin puristettua kättään.

Olympoksen sankarit on itsenäinen jatkosarja Percy Jacksoneille mut siinä kerrotaan myös antiikin Rooman jumalista, jotka periaatteessa on samat kuin Kreikan jumalat, mut niillä on eri nimet ja hieman eri luonteet. Toistaseks siitä on ilmestyny vaan kaks kirjaa, joista kakkososan suomennos tuli tällä viikolla kauppoihin (ja mä ostin sen sinä siunaamana ku eilen siihen törmäsin).

Riordanin kolmas sarja Kanen aikakirjat kertoo Egyptin jumalista, mistä mulla ei löydy minkäänlaista pohjatietoa etukäteen. Se ei ole ihan niin hyvä kun noi muut, mut yks pahisjumala on saanu mun sympatiat puolelleen. Se on niin tajuttoman ihana ja sarkastinen ja omahyväinen ja ristiriitainen hahmo <3 En yleensä tykkää pahishahmoista, koska ne ei yleensä ole tarpeeksi moniulotteisia mun makuun. Potterien Bellatrix, Narcissa ja Kalkaros kuuluu näihin harvoihin poikkeuksiin. Michael Scottin Kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuudet -sarjassa on myös Egyptin jumalia, mut ihan päinvastasesta näkökulmasta esitettyinä, plus joitain muita ikiaikaisia olentoja.

Jos Riordan joskus suunnittelee uutta sarjaa, mä toivon et se kertoo viikinkijumalista tai joistain mistä en ole ikinä kuullukaan. Okei, Harrisin Riimut on jo olemassa (ja jos oikein arvaan, sekin on sarja eikä yks teos), mut tykkään Riordanin tyylistä. Jotku suomennokset vähän häiritsee (odotan pikkasen kauhulla ku sama suomentaja ottaa käsittelyynsä Rowlingin The Casual Vacancyn, en luota siihen yhtään, etenkään kun se meinaa suomentaa sen kolmessa kuukaudessa...) mut se ei häiritse jatkuvasti, koska teksti on niin kevyttä ja siihen voi vaan uppoutua.

Taikavaras kuuluu kans tällaseen kevyeeseen fantasia-kategoriaan, joka iskee muhun. Käskin iskän ostaa ensimmäisen osan pari vuotta sitte pikkusiskolle joululahjaksi (sarjan nimi on hämäävästi hyvin samantapanen kun Percy Jacksonien eka osa Salamavaras) ja vähän aikaa sitte ilmesty sen kolmas osa Löytynyt. Siinä on pikkasen samaa kun Bujorin Ennuskivien mahdissa, mutta oikeastaan se on ihan erilainen. Ja kolmas osa sai mun suosioni koska siinä on lohikäärmeitä! Noi maagiset otukset on just nyt mun suosikkiolentoja, joten luettavien kirjojen listalle on päässy koko mun kirjahyllyn lisäksi Hobitti, The Hobbit, Lumen ja jään maa - sarja, Temeraire-sarja ja monta muuta :)