Kokonaisen viikon oon kuunnellu mun "kavereiden" valituksia siitä miten ystäviä pitäis arvostaa vuoden ympäri eikä vaan kerran vuodessa tajuamatta et hei se on vaan tekosyy juhlaan ja siihen et (etenki suomalaiset vastahakoiset romantikot) vois kertoo läheisilleen miten tärkeitä ne on. Ja silti nää samat ihmiset toivotteli eilen kaikille hyvää ystävänpäivää. Tekopyhää? Hei maailmaan tarvitaan juhlapäiviä katkaisemaan arki! Siks on synttärit ja joulu ja juhannus ja nimpparit (vaikka meillä ei sitä vietetäkään) ja äitienpäivä ja isänpäivä ja ties mitä muuta. Seuraavaksi laskiainen. Viimeksi Runebergin päivä. Joten mikä vika siinä on et ystäville/seurustelukumppanille on oma päivänsä?! Ei ihme et puolet inhoo sitä ku niin moni vetää koko päivän maanrakoon. Juhlapäivinä saa syödä kaikkea hyvää ja olla itelleen tärkeiden ihmisten kanssa. Sitä paitsi lahjat on kivoja :3 Ei niiden tartte olla mitään kaupallista, voi tehdä itse tai antaa jotain ei-niin-konkreettista. Ajatus on tärkein.
Mun oma Ystävänpäivä oli vähän erilainen. En jaksanu mennä kouluun vaan siks et näkisin (ruotsin kuuntelua panikoivia) ihmisiä, joten olin sit vaan illalla capoeirassa enkä menny sen jälkeen Vimmaankaan kuuntelemaan ystävänpäiväkeikkaa. Tajusin heti aamusta et olisin yksinäinen, joten etin mun parhaan ystävän: toistaiseksi vielä lukemattoman hyvän kirjan! Ja luin koko päivän :) Capoeiran jälkeen ostin vihreetä teetä ja Arnoldsin ystävänpäivädonitsin ja söin kävelykadulla, eikä yhtään harmittanu olla sillä tavalla hiljaisuudessa. Kattelin taivaalle ja hymyilin lumisateelle ku ihmiset kulki ohi.
En ollu eilen koneella, siks tein tän ystävänpäiväpostauksen tänään. Löysin nää ystävänpäiväkuvat Facebookista ku kaverit oli linkannu ja kummasti osuu hyvin. Ja toi alin on ihan rakkaus x) En oikeestaan tiiä mitä haluun kertoo täl postauksel. Mul on paljon kavereita jotka olis ihan varmasti mielellään ottanu mut mukaan esim just Vimmaan, vaikka niitäki sitte on jotka viettelee päivää mieluummin kultamurusensa kanssa :D Ei sillä, kyl mäkin niin tekisin. Yletön siirappisuhde on ei sovi mulle, mut yhtenä päivänä vuodessa olis aika kivaa söpöillä. Vaaleanpunainen pörröinen sydänkuplamaailma ja niin edelleen. Mut kas kun en seurustele (saati sit et seurustelisin jonkun kanssa, joka ajattelis samalla tavalla) ni en jaksanu edes haaveilla mokomasta. Silti musta jotenki vaan tuntu siltä et en haluu olla kavereiden kanssa. Ystävänpäivä on oikeesti ystäville. Joten kun ne kaikki on liian kaukana, mä palasin kirjan sivujen maailmaan. Vasta tänään tajusin et se kirjakin ajoittui ystävänpäivälle. Et ei sillä oikeastaan ole väliä missä sen ystävänpäivän viettää tai kenen seurassa - tärkeintä on kuitenki se millanen fiilis on. Ja mun kaverit ja ystävät ja kaikki läheiset kultarakkaat ihmiset on parhaita maailmassa! Ja te säilytte mun mielessä ikuisesti, vaikka ajauduttais miten kauas erillemme :)
♥ Sillon on hyvä olla ku viihtyy ittensä kanssa. Ja joskus on hyvä muistuttaa miten kiva on olla itsekseen. ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti