It's hard to begin to move when you don't know where you are moving, how to move, or if you are going to get there

Päivä 29. - Tähän pyrin

Ihana aihe; juuri se mitä on mielessä. Tää neiti menee ihan just unten maille mut sitä ennen kirjotan nopeesti tän postauksen. Mä en vanno et täst tekstistä tulee lukukelpoista - tänää oli äikän tekstitaito ja seittämän ja puol tuntia kirjottamassa kolmea rasittavaa analysoimista odottavaa tekstiä ei ole mikään pikkujuttu. (Asiaa ihmetteleville: kyllä, normiaika on 6h mut mä lukihäiriöisenä saan lisäaikaa 2h.) Tais mennä kaikki kritiikki ja keskittymiskyky ja luku- & kirjoitustaito sinne mut ehkä sitä voi pitää ainoastaan hyvänä asiana. Palataan siihen sit ku tulokset tulee.

Yksinkertainen vastaus päivän aiheeseen olis ylioppilaaksi, mut nyt se ei yllättäen tunnu yhtä itsestäänselvältä kuin joskus ennen. Tietysti musta tulee ylioppilas, tottakai. Arvosanatkaan ei ole ihan niin kehnoja ku odotin; mun keskiarvo on peräti 7!! Joo, wau, hyvä minä. Kursseja kasassa 86 ja hyvällä tuurilla tulossa on neljä lisää, mut ruotsi tökkii niin pahasti et kaks kurssii pitäis saada korotettua. Menen siis ensi viikolla anelemaan opettajilta jos asialle olisi vielä jotain tehtävissä. Parhaassa tapauksessa keskiarvo siis nousee eli tästä on vain suunta ylöspäin.

Jos saisin just nyt kolme toivomusta, toivoisin et saisin kaks viikkoa tän ja huomisen päivän väliin. Käyttäisin sen koko ajan nukkumiseen ja englanninkielisten dvditten/tv-sarjojen kattelemiseen. Sit säästäisin ne kaks muuta toivomusta siihen jos kirjotuksissa/kirjotuksiin lukemisessa tulee tiukka paikka. Vaan kun en saa, mun on selviydyttävä sen avulla mitä viikonlopusta saa irti. Mä oikeesti yritän et vaikka en todistuksella voiskaan kehua (lukioaikana sillä ei oikein ole väliä) ni ylppäreistä tulis hyvät arvosanat.

Lukion loppuessa ihmisen pitäis olla fiksuimmillaan ja yleissivistys korkeimmillaan mut musta tuntuu et olin ysillä paljon fiksumpi. Tai sit vaan oon oppinu täs välillä näkemään asiat niin kuin ne on... Noh, onhan täs viel muutama kuukausi aikaa, ei sitä koskaan tiedä mitä kaikkee ehtii tapahtuu. Koko lukuloma aikaa panostaa. Jossain välissä pitäis hakea kesätöitäki. Jatko-opintoihin hakemisesta huolimatta mä en aio uhrata erityisen paljon voimavaroja jonnekin pääsemiseen kun en tiedä mitä haluan. Yritän vaan saada valkolakin päähän ja mielellään komean todistuksen käteen ni sit voi alkaa tähyillä uusia tuulia.


// Otsikon lainaus on tänään Peter Novio Zarlengalta.