Hmmm... Toiveita, haaveita, unelmia... Onhan niitä kertyny kaikenlaisii täs vuosien varrella. Mun ihan eka unelma oli tosiaan maailmanympärimatka serkkutytön kanssa. Kehiteltiin se joskus niin kauan aikaa sitte etten osaa yhtään sanoa oltiinko kolmevuotiaita päiväkoti-ikäisiä vai jo ala-asteella. Kummiski, kuten näkyy, se ei ihan menny suunnitelmien mukaan. Muuten meil olis päivää vajaa kuukausi aikaa toteuttaa se :D Viime viikolla ku puhuttii tästä, mietittiin et ei varmasti odoteta enää kymmentä vuotta! Saa kuitenki nähdä mihin suuntaan tää elämä vie.
Toinen mun unelma syntyi joskus syksyllä 2001. Edeltävänä kesänä mä ja mun sisko viimeinki hullaannuttiin Harry Potter -kirjoihin ja vähäisestä netin käytöstä huolimatta löydettiin muutamia fanisivustoja - muun muassa Harry Potter -fanit. Se oli perustettu saman vuoden helmikuussa, ystävänpäivänä, samana päivänä kun neljäs Potter-kirja ilmestyi, joten oon melkeinpä seurannu tuota sivustoa alusta saakka. Olin todella innoissani ku sain tietää et ekasta kirjasta tehty leffa ilmestyis samana syksynä ja olin just sopivasti yheksän et pääsin näkemää sen iskän kaa. Vähän myöhemmin JFA-nimimerkkiä käyttävä sivuston perustaja kertoi elokuvan Lontoon maailmanensi-illasta, jossa hän oli ollut ja jollain tavalla ihailin häntä valtavasti. Mä pikkutyttönä seurasin vuosikausia näitä reissuja kerta toisensa jälkeen aina uuden elokuvan ilmestyessä ja haikailin jos ite jonain päivänä oisin tarpeeks vanha menemään sinne itte. Mä olin aika varma, että kyseinen unelma oli pelkkää toiveajattelua eikä ikinä toteutuis, mut pidin silti kiinni siitä.
Sit ilmestyi vikan kirjan eka leffaosa ja mä tajusin et jos en kesällä pääse sinne ni en sit koskaan. Onneks olin sentään siinä vaiheessa ollu jo jonkin aikaa kirjautuneena Vuotavaan noidankattilaan eli HP-fanien foorumille, joka näytti joskus nuorempana pelottavalta loukolta (ihan aiheesta, sinne jäi koukkuun!). En ikinä aikasemmin ole joutunu järjestämään matkojani ite ku on ollu edes joku aikuinen mukana, joten tunnustan et olin tosi aloitekyvytön tän asian suhteen. Sain kummiski koulukaverilta tietää et yks toinen kaveri aka vuotislainen olis mielellään lähteny myös, mut häneltä puuttu matkaseura. JES! Näin maailma toimii, joltakulta löytyy aina se mitä ite kaipaa :) Niinpä pitkän jahkailun (koulukiireitä on hyvä syyttää) jälkeen saatiin järjestelyt tehtyä ja tajuttiin et hei meillä on lennot varattuna! Siinä meni useampi päivä - tai oikeastaan kuukausi - ymmärtää et tässä oikeasti ollaan lähdössä ja ehkä tän takia tuli pakattua vasta matkaa edeltävänä yönä...
(c) Gale, Aie, Tonks ja Simbel
- Operaatio Tuhotkaa Hirnyrkki (paikassa King's Cross laituri 9 3/4)
Jollain tavalla Lontoon-matka anto mulle aihetta uskoa unelmien toteutumiseen. Ainakin niinhin realistisiin. Yks mahdoton potteristeille tyypillinen unelma on saada oma Tylypahka-kirje, enkä mä ole poikkeus. Sillon kesällä kun serkun kanssa oltiin 11-vuotiaita eikä saatu sitä kauan odotettua kirjettä, oltiin tosi vihaisia meiän pikkusiskoille, koska me oltiin ihan varmoja et ne saa kirjeen vaikka me ei saatu :D Onneks ei sitten nekään! Toinen aiheeseen liittyvä - vähän realistisempi - olis se et saisin tavata J. K. Rowlingin. Tällä hetkellä oon kuitenkin oikein tyytyväinen siihen et oon saanu nähdä hänet livenä :)
Pitkäaikaisin, mut ehkä kuitenki vasta viimeisimpänä tajuttu unelma on se et saisin tavata mun sveitsiläisen lapsuudenystäväni joku päivä. En tiiä muistaaks se mua ollenkaa tällee vaatimattoman neljäntoista vuoden jälkeen mut kurja kun en tajunnu pitää yhteyttä sen jälkeen ku palasin Suomeen.
ps. tuota yhtä lukuunottamatta kuvat on netistä^^
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti