Päivä 3. - Minun vanhempani
Mitäs mä täs kertoisin... Vaikka odotanki kovasti omaan kämppään muuttoa, mulle tulee silti ikävä mun vanhempia. En nyt sanois et he on maailman parhaat vanhemmat mut en ikinä vaihtais kumpaakaan kehenkään <3 Ja iskä tekee maailman parasta ruokaa! Ekana lapsena mä olin pienenä se vanhempien pikku prinsessa ja oon aina ollu läheinen kummanki kanssa. Ala-asteaikoina mä pelkäsin et ne eroaa ku niin moni kaveri kerto et heidän vanhemmat oli eronnu tai jotain, mut turhaahan se oli. :)
Nykyään iskä on ehkä mulle se läheisempi. Se jotenki ymmärtää mua paremmin ku äidin kanssa vaan tapellaan :D Äiti on äkkipikaisempi ja voimakastahtoisempi, se haluaa et asiat sujuu vaikka mikä olis ja on ehkä sen takia niin huolehtivainen - silloinkin kun siihen ei ole minkäännäköstä tarvetta. Välillä se on kuiteski tosi kivaa, esim. sillon jos on kipeä :) Iskä on rennompi ja suvaitsevampi ja luottaa enemmän siihen et kyllä asiat hoituu omalla painollaan. Hän tykkää urheilla ja kokeilla kaikkea uutta eikä ota stressiä arkielämän pakollisista jutuista - sit ku ne hoitaa nopeesti pois alta, jää enemmän aikaa kaikken kivaan!
Mä oon varmaan tullu enemmän iskään. Viihdyn kaikenlaisten ihmisten kanssa, nautin elämästä hymyillen sen pienien asioiden takia vaikka olis Suomen pahin syyssää ja rakastan matkustamista ja uusia kokemuksia, enkä elä velvollisuuksia varten vaan niistä huolimatta. Äitiin oon tullu siinä et oon joissain tilanteissa turhankin herkkä ja usein tosi itsepäinen, vaikka osaankin kuunnella muita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti